Huoli lapsikaappauksesta? Lapsikaappausriskin arvioiminen huoltoriidassa

Viime vuosikymmenten aikana kansainvälistyminen ja matkustaminen on ollut voimakasta ja näkynyt muun muassa siinä, että monikulttuurisista liitoista on tullut yleisempiä. Tämä näkyy myös oikeudellisen avustajan työssä huoltoriitojen parissa, joissa törmää monikulttuurisiin huoltoriitoihin toistuvasti. Monikulttuurisissa huoltoriidoissa yhtenä keskeisenä huolenaiheena voi olla, että toinen vanhempi vie lapsen luvattomasti ulkomaille (entiseen kotimaahansa) tai jättää palauttamatta lapsen vieraillessaan kyseisen vanhemman luona ulkomailla. Huoli varmasti on suuri, sillä vaikka lapsikaappaukseen on varsin toimivatkin tavat puuttua (mm. Haagin lapsikaappaussopimus), ei kaikista maista lasta ole yhtä helppoa palauttaa takaisin, ja joka tapauksessa luvaton lapsen vietin on niin lapselle kuin vanhemmallekin rankka ja vaurioittava kokemus.

Lapsikaappausriski voi nousta huoltoriidassa keskeiseksi perusteeksi omille vaatimuksille muun muassa tapaamisoikeuden osalta. Lapsikaappausriski voi olla jopa valvottujen ja tuettujen tapaamisten perusteena. Huoltolain uudistuksessa 2019 säädettiin vielä siitä, että tuomioistuin voi määrätä valvotun tapaamisen edellytykseksi, että vanhemman, jota lapsella on oikeus tavata, on luovutettava oma ja hänen hallussaan oleva lapsen voimassa oleva passi sekä muut matkustusasiakirjat valvojalle tapaamisen ajaksi.

Lapsikaappausriskin todellisuuden arvioiminen voi olla haastavaa tuomioistuimelle etenkin tilanteissa, joissa lasta ei ole aikaisemmin kaapattu tai yritetty kaapata. Koska lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa on lapsen keskeinen perus- ja ihmisoikeus, ei sitä tule rajoittaa kevein perustein. Sen takia pelkkä huoli ei riitä siihen, että tapaamisoikeutta rajoitettaisiin esimerkiksi valvotuiksi tai tuetuiksi tapaamisiksi.

 Lapsikaappausriskin arvioinnissa tyypillisesti huomioon otettavia seikkoja on esimerkiksi se, että vanhempi on uhannut kaapata lapsen, tai hänen asenteensa on, että lapsi kuuluu hänelle eikä näe toisen vanhemman roolia ja merkitystä. Tilanteissa, jossa vanhemmat asuvat molemmat Suomessa, arvioidaan yleensä vanhemman, jonka pelätään kaappaavan lapsen, olosuhteita ja siteitä Suomeen. Esimerkiksi onko vanhemmalla työ- tai opiskelupaikkaa Suomessa, läheisiä ihmissuhteita täällä ja muita seikkoja, jotka osoittavat juurtumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Riski mahdolliselle kaappaukselle voi olla silloin, kun vanhempi alkaa valmistelemaan mahdollista kaappausta, kuten irtisanoutuu töistä, luopuu asunnostaan tai hankkii käsiinsä lapsen asiakirjoja kuten esimerkiksi lapsen passin tai henkilöllisyystodistuksen ilman, että on mitään sovittua matkaa tulossa. Myös potentiaalisella kohdemaalla voi olla vaikutusta riskiarvioinnissa.

Käytännössä riskinarvioiminen voi olla hyvin haastavaa, koska esimerkiksi valmistelutoimenpiteitä voidaan tehdä ilman, että toinen on niistä tietoinen eikä siten asiassa välttämättä ole mitään näyttöä esittää tuomioistuimeen.  Toisen henkilön aikomuksia voi olla myös vaikea arvioida, jos ne pystyvät peittämään hyvin. Jos on huolissaan oman lapsensa mahdollisesta kaappaamisesta ulkomaille, on suositeltavaa etukäteen perehtyä mahdollisiin toimenpiteisiin, joihin ryhtyä, jos tilanne aktualisoituu. Etukäteen voi tehdä myös tehdä turvatoimenpiteitä tai saattaa asian tuomioistuimeen, jos esimerkiksi tapaamisoikeuden laajuutta on syytä arvioida uudelleen lapsikaappausriskin takia.