Valvotut ja tuetut tapaamiset
Valvotut ja tuetut tapaamiset ovat erityisiä tapaamisjärjestelyjä, joita käytetään silloin, kun lapsen ja vanhemman tapaamisiin liittyy huolta lapsen turvallisuudesta, hyvinvoinnista tai vanhemman ja lapsen välisen suhteen toimivuudesta. Näiden tapaamismuotojen tavoitteena on turvata lapsen oikeus tavata vanhempaansa turvallisissa olosuhteissa.
Tapaamiset toteutetaan yleensä erillisessä tapaamispaikassa ammattilaisen läsnä ollessa tai tuella.
Mitä eroa on valvotulla ja tuetulla tapaamisella?
Valvotussa tapaamisessa valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan. Hän ylläpitää näkö- ja kuuloyhteyttä lapseen ja vanhempaan ja varmistaa, että tapaaminen sujuu lapsen edun mukaisesti. Valvoja voi tarvittaessa puuttua tilanteeseen välittömästi.
Tuetussa tapaamisessa valvoja on tapaamisen aikana saatavilla, mutta ei välttämättä jatkuvasti samassa tilassa. Hän voi osallistua tapaamiseen, ohjata vuorovaikutusta ja puuttua tilanteeseen tarvittaessa. Jos tapaaminen sujuu hyvin, valvojan rooli voi olla vähäinen, mutta hänen tulee olla valmiina tukemaan ja turvaamaan tilannetta.
Valvottu tapaaminen on näistä kahdesta tiukempi järjestely. Siksi on tärkeää arvioida huolellisesti, kumpi tapaamismuoto vastaa paremmin lapsen tarpeita kyseisessä tilanteessa. Valvotut ja tuetut tapaamiset ovat viimesijainen keino järjestää tapaamiset ja niillä aina rajoitetaan lapsen oikeutta vanhempaansa. Siksi näitä tapaamisia voidaan toteuttaa vain painavin perusteluin.
Milloin tapaamiset voidaan määrätä valvotuiksi tai tuetuiksi?
Valvottuja tai tuettuja tapaamisia voidaan määrätä esimerkiksi silloin, kun:
• lapsen turvallisuus vaarantuu tavanomaisissa tapaamisissa (esim. lapsen kaltoinkohtelu)
• vanhemman toimintakyky on heikentynyt (esimerkiksi mielenterveysongelmien vuoksi)
• vanhemman ja lapsen välinen suhde on katkennut tai vaatii tukea uudelleen rakentamisessa
Tavoitteena on aina löytää ratkaisu, joka turvaa lapsen hyvinvoinnin, mutta rajoittaa lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa vain sen verran kuin on välttämätöntä.
Valvotuista ja tuetuista tapaamisista säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 9 b §:ssä. Tuomioistuin voi määrätä tapaamiset valvotuiksi tai tuetuiksi, jos se on lapsen edun kannalta tarpeen. Ratkaisun tulee aina perustua yksilölliseen arvioon lapsen tilanteesta. Lapsen oikeus pitää yhteyttä vanhempaansa on vahva oikeus, mutta sitä voidaan rajoittaa, jos siihen on painavat ja lapsen etuun liittyvät perusteet.