Valvotut ja tuetut tapaamiset

Valvottuja ja tuettuja tapaamisia käytetään tavanomaisesti tilanteissa, joissa on jotain huolta lapsen
turvallisuudesta ja hyvinvoinnista tapaamisten aikana taikka lapsen ja vanhemman suhteeseen
liittyvien syiden takia. Vaikka molemmat tapaamiset toteutetaan niille tarkoitetussa erityisessä
tapaamispaikassa, ei ole yhdentekevää, kumpi tapaamismuodoista valitaan. Näiden
tapaamismuotojen ero on siinä, että valvotuilla tapaamisilla valvoja on läsnä koko tapaamisen ajan
ja ylläpitää näkö-ja kuuloyhteyttä lapseen ja vanhempaan. Tuetuissa tapaamisissa valvoja on
saatavilla tapaamisen ajan, mutta hänen jatkuvaa läsnäoloaan ei vaadita, toisin kuin valvotuissa
tapaamisissa, vaan valvoja tarvittaessa osallistuu tai puuttuu tapaamisen kulkuun. Jos tuettu
tapaaminen sujuu hyvin, valvojan rooli voi olla vähäinen, mutta hänellä tulee olla valmius puuttua
tilanteeseen ja tarjota tukea ja ohjausta, jos se on tarpeen.

Väitöstutkimuksessani selvitin, että perustellaanko valvottujen ja tuettujen tapaamisten keskinäistä
valintaa tuomioistuimien päätöksissä. Aineistosta kävi ilmi, ettei tätä valintaa perusteltu läheskään
kaikissa tapauksissa, vaan yleensä perustelut keskittyivät yksinomaan siihen, ovatko tapaamiset
tapaamispaikassa vai ilman valvontaa tai tukea. Selvästi vähemmistöön kuuluvissa perusteluissa
otettiin kantaa siihen, miksi valinta kohdistui juuri valvottuihin tai tuettuihin tapaamisiin. 59 %:ssa
päätöksistä valinta valvottujen ja tuettujen tapaamisten välillä jätettiin perustelematta. Tätä voidaan
pitää merkittävänä puutteena, sillä lapsen oikeuteen tavata vanhempaan tulisi puuttua vain sen
verran kuin se on välttämätöntä. Valinta valvottujen ja tuettujen tapaamisten välillä tulisi aina
perustella erikseen.

Minkälaisissa tilanteissa oikeuskäytännössä on sitten valittu juuri tuettuja tapaamisia valvottujen
sijaan tai toisin päin? Tuettujen tapaamisten käyttöön useissa tapauksissa liittyi tilanne, että oltiin jo
hyvin lähellä tilannetta, jolloin tapaamiset muuttuisivat valvomattomiksi, tai ratkaisun porrastus
jatkuisi valvomattomiin tapaamisiin. Toisaalta valvottujen tapaamisten määrääminen tuettujen
sijaan tapahtui tilanteissa, joissa tuettu tapaaminen ei olisi poistanut ongelmaa, minkä takia
tapaamiset määrättiin tapaamispaikkaan. Näin oli esimerkiksi tilanteessa, jossa pyrittiin estämään
vanhemman epäsopivat puheet lasten kuullen tai jossa lapsi tarvitsi samaa äidinkieltä puhuvan
henkilön tapaamisiin.