Tiistai 28.10.2014 klo 15:24 - Helinä Häkkänen-Nyholm Suomea puhuttaa perheenäiti, joka tällä viikolla parisuhderiidan seurauksena ajoi autolla kovaa vauhtia päin bussia, jonka kyydissä hänen aviomiehensä istui, surmaten näin itsensä ja perheen kuusi, kaksi ja yksi vuotiaat lapset. Mikä sai perheenäidin tekemään tällaisen teon? Sitä pohtii moni suomalainen tänään. Julkisuudessa on tuotu esiin perheen isän halu avioeroon ja esitetty arvailuja perheenäidin syvästä ahdingosta ja epätoivosta. Minulle tapaus edustaa ääriesimerkkiä siitä itsekkyydestä, vihasta, impulsiivisuudesta ja kostonhalusta mitä välillä näen työskennellessäni pariskuntien kanssa, jotka pohtivat avioeroa tai ovat eroprosessissa osallisina. Tapauksena tämä edustaa uudenlaista perhesurman muotoa, jossa silmittömän vihan sekä ilmeisen impulsiivisuuden ja kostonhalun myötä teossa aiheutetaan myös perheen ulkopolisille, täysin sivullisille henkilöille loukkaantumisen ja kuoleman riski. Kenen tahansa täytyy ymmärtää että ajettaessa autolla tarkoituksellisesti kovaa vauhtia päin bussia aiheutetaan loukkaantumisen ja hengenvaara myös bussin matkustajille ja kuljettajalle. Kenen tahansa täytyy ymmärtää että ajettaessa autolla tarkoituksellisesti päin bussia aiheutetaan myös loppuiän traumatisoitumisen vaara ja mahdollinen työuran päättyminen kyseisen bussin kuljettajalle. Mutta joskus oma tarkoitusperä menee sen edelle. Mitä väliä, kun en ole sitä kuitenkaan enää näkemässä? Mitä väliä, kun tarkoituksenani on tuottaa puolisolleni mahdollisimman suurta kärsimystä ja voin näin sen toteuttaa? Kaikessa itsekkyydessään tapaus on yksi surullinen esimerkki, joka tukee huolestuttavia psykologian alan tutkimustuloksia, joissa on laajoja syntymäkohortteja otoksina käyttäen osoitettu, että ihmisen itsekkyys ja oman edun tavoittelu persoonallisuuspiirteinä ovat jyrkässä kasvussa samalla kun ihmisen kyky kuvitella ja kokea muiden ihmisten tunteita ja kokemuksia on jyrkässä laskussa. Parisuhteessa kokemus petetyksi tai hylätyksi tulemisesta johtavat usein vihan tunteen heräämiseen. Viha kapeuttaa ihmisen ajattelua ja aiheuttaa fyysistä ja psyykkistä huonovointisuutta. Ihmisen kyky rationaaliseen päätöksentekoon vihaisena on olennaisesti heikentynyt. Vaikka viha voi näennäisesti lisätä itseluottamusta ja omaa hallinnan tunnetta, ovat vihaisena tehdyt päätökset yleensä kapea-alaisia, jyrkkiä ja harkitsemattomia. Vihaisena ihminen ei esimerkiksi kykene asettumaan toisen asemaan. Jatkuessaan vihan tunne johtaa vihassa märehtimiseen eli toistuviin ja tahattomiin ajatusprosesseihin ja mielikuviin vihan herättämästä tilanteesta, ja niihin liittyviin kielteisiin tulkintoihin. Se ajatus, ettei puolisosi mielestäsi esimerkiksi tarpeeksi osallistu kodin hoitoon voi vihassa märehtimisessä kehittyä uskomukseksi siitä, että perhe ei ole hänelle tärkeä, hänellä on uusi suhde ja sinä olet hänelle samantekevä. Äärimmäinen stressitila aiheuttaa pian sen, että ajatuksestasi tulee mielessäsi tosiasia. Pitkäaikainen kauna yhdessä tämän ”tosiasian” kanssa puolestaan lisää paranoidisuutta ja epäluottamusta kumppania kohtaan. Mitä enemmän ihminen ajattelee kokemaansa vääryyttä ja nöyryytystä, sitä enemmän kostonhalu kasvaa. Kostamisella tavoitellaan sen kohteelle samanlaista tai suurempaa vahinkoa ja tuskan tunnetta, kuin jonka kohde kostajassa aiheutti. Yleisimmät motiivit kostamiselle ovat halu tehdä henkilölle selväksi, ettei kukaan voi kävellä ylitseni ja pyrkimys korjata loukattu itsetunto. Kostaminen koetaan usein oikeuden palauttamiseksi. Kostaminen voi ilmetä nopeana ja reaktiivisena väkivaltana tai harkitumpana ja suunnitelmallisempana tekona kuten kouluampumistapauksissa ja verikostoissa. Kun ihminen surmataan teräaseella tai astalolla koston motivoimana, ilmenee viha ja teon henkilökohtainen motiivi tekotavassa: vammat sijoittuvat useammin uhrin kasvojen alueelle ja lyöntien lukumäärä on suurempi. Naiset yhtä lailla kuin miehetkin surmaavat koston motivoimina. Viranomaisten pohtiessa keinoja estää perhesurmia haluan herättää kysymyksen siitä, mitä ihmisten mielissä pitäisi tapahtua, ettei parisuhdekriisi johtaisi perheen lapsiin ja itseen kohdistuvaan fyysiseen väkivaltaan. Liian usein työssäni törmään siihen, että mahdollisesta avioerosta on keskusteltu perheessä puolisoa syyttäen, mitätöiden ja halveksuen tai ainakin toinen osapuoli on näin tilanteen kokenut. Esimerkiksi sillä, että puolisolle kerrotaan, ettei hän ole enää pitkään aikaan ollut seksuaalisesti haluttava, tai että elämä on mielenkiintoisempaa ja viihdyttävämpää toisessa seurassa, istutetaan aika varmasti vihan siemenet kumppaniin. Otollisissa olosuhteista näistä siemenistä syntyvät kostonhalun juuret. Nämä juuret sitten yleensä kasvavat kun henkilö kommunikoi asiasta internetin keskustelupalstoilla sekä ystävien ja sukulaisten kanssa, jotka hyvää tarkoittaen tukevat vihassa jo mahdollisesti märehtivää henkilöä viestimällä kuinka törkeä toinen osapuoli on ja kuinka epäoikeudenmukaisesti asianosaista on kohdeltu. Näiden keskustelujen avulla kostonhaluinen henkilö oikeuttaa kostotoimensa. Keskusteltaessa mahdollisesta avioerosta empatia ja sovinnollisuus edistävät anteeksiantoa puolin ja toisin. Jos avioerosta keskusteleminen puolisosi kanssa ei luonnistu lainkaan tai johtaa aina voimakkaisiin vihan ilmaisuihin, hae teille nopeasti yhteistä ammatillista keskusteluapua. Tärkeintä on saada toisessa tai molemmissa syntynyt viha laantumaan mahdollisimman nopeasti ja opetella vihan tunteen hallitsemista. Mikäli olet viranomainen ja työskentelet parisuhdekriisissä olevien perheiden kanssa, opettele tunnistamaan ihmisissä vihan eri sävyjä, voimakkuuksia ja ilmenemismuotoja, ja pyri löytämään keinoja joilla voit nopeassakin kontaktissa saada vihan tunteet laimenemaan. Jos olet vihassa elävä, väkivaltaisesta kostosta fantasioiva, avioeron tai perhekriisin hiljattain kokenut henkilö, pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi miten tapasi ajatella ja tuntea edistää omaa hyvinvointiasi? Jos vastauksesi on ”ei mitenkään”, niin hae itsellesi apua ja onnittele itseäsi siitä että otit juuri ensimmäisen askeleen uuteen suuntaan.

Voisit olla kiinnostunut myös näistä:

Mitä itsemurha- ja massamurhalentäjän mielessä liikkui ja onko väkivalta-aikomus tunnistettavissa ennalta? Älä anna lapsesi toisen vanhemman sinuun kohdistuvan vihan pilata elämääsi: käytännön vinkkejä tilanteen hallintaan