Torstai 13.10.2016 klo 15:38 – Helinä Häkkänen-Nyholm Saatko lapsesi toiselta vanhemmalta vihapostia? Sellaista, jossa sinua haukutaan, mitätöidään ja syyllistetään ja jossa toivotaan, että sinulle tapahtuu jotain pahaa? Moni saa. Tällaisen viestinnän keskeinen sanoma on yleensä se, että olet monessa asiassa huono ja epäkelpo, mutta ennen kaikkea olet huono isä tai äiti. Haukutaanko sinua yhteisille ystävillenne ja sukulaisille? Kerrotaanko heille, ettet koskaan ole osannut ajatella lapsesi parasta ja että olet itsekäs, tyhmä ja toista vanhempaa alituiseen tarkoituksellisesti kiusaava? Joudutko lukemaan sosiaalisesta mediasta ”sinusta” laadittuja kirjoituksia, joista et tunnista itseäsi? Moni kokee tällaista mustamaalaamista ja kielteisellä tavalla sosiaalisiin suhteisiin vaikuttamista. Entä käykö entinen puolisosi ja lapsesi toinen vanhempi kodissasi lapsen avaimilla sinun poissa ollessasi? Tutkimassa kaappejasi, penkomassa tai rikkomassa tavaroitasi, varastamassa omaisuuttasi tai muuten vain hengailemassa? Monen kotona käydään ja moni jättää asian sillensä, vaikka juridisesti tällaisessa käyttäytymisessä on kyse yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta ja rangaistavasta teosta. Edellä on kuvattu kolme mielestäni yleisintä toimintatapaa sellaisessa keskenään vanhempina toimivien ihmisten vuorovaikutuksessa, jota luonnehtii toisen vanhemman avoin viha toista kohtaan. Jos tuo viha osattiin ennen erotilanteissa kohteliaasti peittää muilta ihmisiltä, rävähtää se nyt kaikkien silmille Facebookissa, internetin keskustelupalstoilla, WhatsApp-ryhmissä ja julkisissa kannanotoissa. Tänä päivänä ei enää ole häpeällistä vihata julkisesti lapsensa toista vanhempaa. Toivoisin että olisi. Ihmisen tunteena viha on luonteeltaan moniulotteinen ja yksilöllisesti ilmenevä. Toisen vanhemman vihaaminen on yleensä vihaajan kokemusmaailmasta rationaalista, perusteltavissa olevaa ja sellaista, jolle löytyy oma historiansa. Vihan tunteeseen voi sekoittua myös kokemus siitä, että vihan kohde on jollakin tavalla uhaksi tai esteenä omille tavoitteille ja päämäärille. Pitkään jatkuessaan vihan kohteena oleminen voi johtaa terveysriskeihin, merkittävään hyvinvoinnin heikkenemiseen, masennukseen, katkeruuteen, ahdistukseen ja muutoksiin sosiaalisissa suhteissa. Ilmiö vanhemmuusriidoissa muistuttaa joiltakin osin kiusattuna olemisen kokemusta. Itsetunto ja erityisesti vanhemmuuden identiteetti on näissä tilanteissa jatkuvan tarkastelun, kritiikin ja mitätöinnin kohteena. Vihassaan märehtivä vanhempi on taitava kääntämään myös lapsen sanomiset vihan kohteena olevasta vanhemmasta päälaelleen siten, että ne tukevat hänen vihaan sinua -missiotaan. Moni vanhemmuussuhteessa vihan kohteena oleva vanhempi on tilanteesta ymmällään. Miten joku, jonka kanssa on yhteisiä lapsia, voi vihata niin paljon, että mitään lasten asioita ei saada järkevästi keskusteltua? Ja ennen kaikkea, miten minun tulisi toimia vihan kohteena olevana henkilönä, jotta tällaisen vihan sävyttämän vuorovaikutuksen kielteinen vaikutus minuun olisi mahdollisimman vähäistä? Alla joitakin vinkkejä:

1. Vältä keskusteluun ajautumista ja päätöksentekoa Viha on voimakas tunne, joka kapeuttaa ihmisen havaintoja ja tarkkaavaisuutta ja vaikuttaa muistikuviin valikoivasti. Se myös lisää ihmisen itseluottamusta, hallinnan ja voiman tunnetta ja vähentää kykyä empatiaan. Edellä mainitusta johtuen analyyttinen ja pohtiva päätöksenteko tulee kognitiivisena prosessina vaikeaksi. Vihaisena ihmisen kyky keskustella rationaalisesti vihan kohteena olevan henkilön kanssa on olematon ja henkilö pyrkii aggressiivisesti nopeisiin päätöksiin. Vihaisena saavutetut neuvottelutulokset ovat yleensä huonoja, erityisesti silloin kun toisen vihaa ei koeta oikeutetuksi. Jotta keskusteleminen voisi onnistua, tulisi henkilön ensiksi kyetä työstämään vihan tunteet. Säästä siis hermojasi, aikaasi ja vaivaasi ja vältä argumentointia ja päätöksentekoa, jos tunnistat toisessa vihan.
2. Älä yritä muuttaa henkilöä Jos olit parisuhteenne aikana yrittänyt muuttaa puolisoasi, etkä onnistunut siinä, on todennäköistä että epäonnistut siinä myös nyt ja tulevaisuudessa. Vihaisena ihmisen itsereflektiokyky on heikko ja huomio on vihan kohteessa. Anna siis olla.
3. Tee, päätä ja toimi itsenäisesti Harva lapsen asia on sellainen että siinä aidosti tarvitaan molempien, toisistaan erillään asuvien vanhempien yhteinen päätös. Näitä ovat lähinnä päätökset, jotka koskevat lapsen koulun valintaa, passia, uskonnollista kasvatusta ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Lapsen elämän aikana tällaisia päätöksiä tulee muutamia. Muutoin esimerkiksi se, mitä lapsi pukee päällensä kulloiseenkin tilanteeseen, mitä, koska tai missä hän syö, minne hän matkustaa ja jopa se, mitä hän harrastaa, on yksinomaan sen vanhemman päätettävissä, jonka luona lapsi kulloinkin on. Näin ollen jos et pääse neuvottelemalla kompromissiin näistä asioista sinua vihaavan vanhemman kanssa, päätä asioista itsenäisesti lasta kuullen.
4. Aseta rajat Kyky sietää jatkuvaa moitetta, kritiikkiä, solvausta ja haukkumista lapsen toisen vanhemman taholta on yksilöllinen. Tähän vaikuttavat muun muassa temperamentti ja aikaisemmat kokemukset sosiaalisista suhteista. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällainen kiusaaminen vanhemmuussuhteessa voi aiheuttaa mielenterveys- ja unettomuusoireita sekä psyykenlääkkeiden käyttöä aivan samoin kuin esimerkiksi työpaikkakiusaamisen tiedetään aiheuttavan. Toisin kuin työpaikkakiusaamistilanteissa, vanhemmuussuhteessa tapahtuvassa kiusaamisessa ulkopuolisen mahdollisuus puuttua tilanteeseen on rajatumpi. Vain sinä voit asettaa rajat. Ääritapauksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi lähestymiskiellon hakemista.
5. Pysy rauhallisena Viha herättää sen kohteena olevassa ihmisessä usein hämmennystä, pelkoa, epäuskoa, kiukkua ja vihaa. Vihaisen ihmisen kohtaamisessa rauhallisuus on valttia. Vihaan ei pidä eikä kannata lähteä mukaan. Käytä hyödyksesi mielikuvaharjoituksia. Voit vaikkapa kuvitella ympärillesi jättimäisen kuplan, jonka sisään toisen vihan tunne ei voi päästä. Tai ajattele mielessäsi vihassa märehtivälle vanhemmalle päälle pellen asukokonaisuus tai muuta hänen äänensä Mikki Hiiren ääneksi. Käytä huumorintajuasi! Sillä voi olla iso rooli rauhallisuuden säilyttämisessä.
6. Muista, että kyse on yksittäisen ihmisen mielipiteestä Kun muistat, että ihminen ei vihaisena pysty analyyttiseen ja moniulotteiseen ajatteluun, asettuvat vihaisen ihmisen sanat uuteen perspektiiviin. Jos hän väittää, ettet välitä lapsestasi, niin onko tämä väittämä välttämättä totta? Sinulla on valta haastaa ajatuksiasi ja muiden uskomuksia sinusta. Tarvittaessa voit toki myös kysyä lapseltasi tuntuuko hänestä että sinä välität hänestä. Lopulta tällaisen, vanhemmuuden hyvyyteen tai huonouteen liittyvän väitteen osalta merkitystä on vain sillä, millaiseksi vanhemmaksi lapsesi sinut kokee.
7. Auta lastasi ymmärtämään vanhemman vihaa Lapsen kehitystason huomioiden voit kertoa lapselle siitä, miten ihmiset yleensä käyttäytyvät toisia ihmisiä kohtaan silloin kun he ovat vihaisia. Lapsesi on varmasti nähnyt riitatilanteita päiväkodissa ja koulussa tai sisarustensa kesken ja hän on ehkä itsekin ollut niissä osallisena. Lapselle on hyvä selittää, että vihaisena ihmisen kyky ajatella ei ole selkeää ja ihminen voi sanoa jotain, mitä ei pohjimmiltaan tarkoita. Mitä paremmin lapsesi ymmärtää vihaa, sitä helpompi hänen on pysyä sinua vihaavan vanhemman vaikutuspiirin ulottumattomissa.
8. Varaudu siihen, että tilanne voi jatkua pitkään Eräällä internetin keskustelupalstalla entistä puolisoaan vihaava henkilö kirjoitti: ”Milloin ihmeessä viha laantuu? Pelkään, ettei koskaan. Exä on kuin musta pilvi taivaalla, joka pilaa kaiken valon.” Moni lapsensa toista vanhempaa vihaava henkilö kokee, ettei pääse vihasta irti. Kaikki eivät myöskään halua päästää siitä irti. Viha voi mahdollistaa kokemuksen ja tunteen paremmuudesta suhteessa toiseen. Toisen vanhemman vihaaminen tuottaa kuitenkaan pitkällä tähtäimellä harvoin mitään hyvää. Viha voi myös johtaa järjettömiin tekoihin. Äskettäin uutisoitiin siitä, kuinka Ylivieskan kirkon polttanut henkilö oli hiukan ennen kirkon polttoa hävinnyt huoltoriidan oikeudessa. Kumpusiko kirkon polttaminen toiseen vanhempaan kohdistuneista vihan tunteista? Jos näin on, kertoo se omaa karua kieltään siitä, mihin viha pahimmillaan voi johtaa. Vihan pitkäkestoisuudesta johtuen entistä tärkeämpää on se, että vihan kohteena oleva vanhempi suojaa itseään vihalta ja säilyttää rauhallisuutensa.