Torstai 27.4.2017 klo 14:55 - Saara Malinen ja Helinä Häkkänen-Nyholm Toimistoomme tulee paljon kyselyjä oikeusavusta, joten kokosimme näin blogitekstin muodossa vastauksia niihin kysymyksiin, joita meille esitetään toistuvasti. Millaisiin juttuihin oikeusapua voi saada? Oikeusavun tarkoituksena on, että pienituloisten henkilöiden mahdollisuus saada asia oikeuteen ei esty taloudellisista syistä. Julkiset oikeusaputoimistot tarjoavat oikeusapupalvelua, mutta yksityiset toimistot ovat myös oikeutettuja antamaan oikeusapua tietyntyyppisissä jutuissa. Pääsääntönä on, että oikeusapua voi saada sellaisiin juttuihin, jotka ovat tuomioistuimessa vireillä tai laitetaan vireille, eli puhutaan oikeudenkäyntiasioista. Niin sanotut ulkoprosessuaaliset jutut, esimerkiksi ositus, ovat tyypillisesti sellaisia, joihin ei oikeusapua myönnetä, ellei niitä ole riitautettu oikeuteen esim. pesänjakajan päätöksen jälkeen. Avioerohakemuksen laatiminen on myös esimerkki sellaisesta jutusta, johon oikeusapua ei myönnetä. Oikeusapua ei pääsääntöisesti myönnetä, jos hakijalla on oikeusturvavakuutus, joka kattaa asian hoitamisesta aiheutuvien kulujen korvaamisen. Millä edellytyksillä oikeusapua voi saada? Oikeusavun saaminen on riippuvaista hakijan tuloista, menoista ja elatusvelvollisuudesta. Jos henkilö elää avioliitossa tai avoliitossa, myös kumppanin tulot, menot ja elatusvelvollisuus vaikuttavat oikeusavun saamiseen. Hakijan käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hakija oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Myös ns. juttutyyppi ja jutun vaihe vaikuttavat oikeusavun saamiseen. Rikosasioissa pääsäännön mukaan esitutkintavaihe on suljettu pois oikeusavun piiristä. Aina kuitenkin kannattaa kysyä, onko omaan asiaan mahdollista saada oikeusapua vai ei. Julkinen oikeusaputoimisto auttaa niissä tapauksissa, joissa yksityinen toimisto ei voi tarjota palvelujaan oikeusapuna. Julkinen oikeusaputoimistokin voi rajata oikeusavun saamista, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys tai jos oikeusavun myöntäminen olisi selvästi tarkoituksetonta tai asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä. Oikeusapua voi saada kuka tahansa Suomessa asuva henkilö, mutta yhtiöille ja yrityksille oikeusapua ei myönnetä. Mitä tarkoittaa omavastuuosuus? Oikeusapua voi saada ilman omavastuuta, jolloin hakijalle ei kerry kuluja. Hakijan tuloista riippuen oikeusapu voidaan myöntää myös omavastuuosuudella, joka tarkoittaa sitä, että hakija vastaa osasta kuluista itse tietyn prosenttiosuuden verran. Tällöin hakija vastaa myös 70 euron suuruisesta oikeusapumaksusta, joka tulee hakemuksen käsittelykuluna. Esimerkiksi, jos hakijalle on myönnetty oikeusapu 20 % omavastuulla ja laskun suuruus olisi 5000 euroa, tulisi hänelle itselleen maksettavaksi 1000 euroa sekä 70 euron käsittelymaksu. Miten oikeusavun hakeminen tapahtuu käytännössä? Oikeusaputoimistossa voidaan hakemuksesta selvittää, onko henkilöllä oikeutta oikeusapuun, mutta myös yksityinen toimisto voi tehdä oikeusapuhakemuksen hakijan puolesta. Internetissä oikeus.fi -sivustolla on mahdollisuus tehdä oikeusapulaskurilla karkea arvio siitä, onko oma tilanne lähelläkään sellaista, että oikeusapua olisi mahdollista saada. Lopulta kuitenkin vasta oikeusapuhakemuksen käsittely antaa virallisen tuloksen siitä, onko oikeutettu oikeusapuun. Tämän hakemuksen tekee tyypillisesti oikeudellinen avustaja, joten asiakkaan itsensä ei tarvitse siitä huolehtia. Mitä oikeusapu kattaa? Oikeusapu kattaa oikeudellisten asioiden hoitamisesta aiheutuneiden kulujen osalta oikeudenkäyntiavustajan palkkion. Oikeudenkäyntiavustajan toimenpiteet korvataan enintään 80 eurolla tunnilta, mutta tuomioistuin voi erityistilanteissa antaa luvan tämän rajan ylittämiseen. Hoitaako PsyJuridica toimeksiantoja oikeusavulla? Hoitaa. Oikeusavulla ei kuitenkaan voi kattaa PsyJuridicassa hoidettavissa tapauksissa mahdollisesti olevia oikeuspsykologisia palveluita tai psykologista konsultointia, kuten esimerkiksi oikeuspsykologista valmistelua oikeudenkäyntiin tai psykologin vastaanottoa/neuvottelua. Käytännössä kuitenkin PsyJuridican juristit ovat koulutettuja huomioimaan psykologiset näkökulmat osana oikeudellista asianhoitoa ja vuorovaikutus sekä tiedonvaihto asiantuntijoidemme välillä yrityksemme sisällä ei ole riippuvaista päämiehemme taloudellisesta asemasta. Näin ollen psykologisia näkökulmia huomioidaan tarvittaessa myös oikeusavun varassa olevissa toimeksiannoissa.